sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Niin ne kuoriutuivat

"Halkeama jo yhessä! :)"
Perjantaiaamuna antoivat kananpojat ensimmäiset merkit olemassaolostaan. Lyhyen sähkökatko hiljentämästä hautomakoneesta kuului aivan selvästi korvin kuultava pieni tsirputus. Kaikki näytti muuten aivan samalta kuin viimeiset kolme viikkoa oli näyttänyt. Mutta tuo pieni ääni todisti, että elämän ihme oli kypsymässä.

Perjantai-iltana lähdimme yön ylittävälle reissulle ja haudonnan lopun jatkuminen jäi kotimisten huoleksi. Hieman ennen iltayhdeksää sain puhelimeeni kuvaviestin seitsenluokkalaiseltamme, onka tehtäväksi oli annettu munien tarkkaileminen: "Halkeama jo yhessä! :)"

Lauantaina ennen puolta päivää saapui videoviesti, joka kertoi havainnollisesti ihmeen tapahtuneen (tässä editoitu versio):


Lauantai-iltana kotiuduimme itsekin ihmettelemään meneillään olevaa uuden elämän invaasiota. Ensimmäisen vuorokauden saldo oli seitsemän kananpoikaa, mikä sunnuntaihin herättäessä oli lisääntynyt kymmeneen. Ensimmäisille kuoriutujille järjestettiin kodinhoitohuoneeseen pahvilaatikko, jossa ne lämpölampun alla saavat alkaa opettelemaan kananpoikana elämistä. Ruuanmurujen nokkiminen niilätä jo näyttää käyvänkin yhtä tottuneesti kuin vastasyntyneeltä ihmiseltä imeminen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suosittelen vanhempaa blogitekstiä

Tiuku oppi fasaanilla linnunhaukkujaksi

Suomenpystykorvanarttumme Tukkikankaan Tiuku on nyt reilun kolmen ja puolen vuoden ikäinen. Päättynyt metsästyskausi oli Tiukulle menestys....